Niinipuiston avajaispäivä yllätti: sadekuurot kiersivät puiston, avajaisväkeä tuli reilusti yli 80 henkilöä ja tunnelma oli leppoisa. Paikalla oli perheitä, kylällä pisimpään asuneita, kylälle vasta muuttaneita, naapurikylistä vieraaksi tulleita ja vähän viranpuolestakin vapaa-aikaa viettäneitä.
Niinipuistohanketta on ahkeroitu vuodesta 2019. Myrskyn kaatamat puut raivattiin ja sahattiin lankuiksi. Alueelle istutettiin n. 80 Niinikummun nimikkopuuta metsälehmusta ja lisäksi kymmeniä muita puita, pensaita ja perennoita. Puistossa polveilee polkuverkosto. Vuoden 1899 tienoilla rakennettu riihi kunnostettiin tunnelmalliseksi Riihituvaksi. Puistoa ympäröi lahopuu- riukuaidat. Kiviaitapätkä on rakenteilla. Puistossa on laavu, muistelupaikka ja portaat, jotka johtavat kylän korkeimmalle paikalle.
Avajaisissa puistoon johtavan veräjän silkkinauhan leikkasi edesmenneen vastaavan työnjohtajan puoliso Anja. Saimi ja Selma -duo lisäsivät juhlan tuntua soittamalla viululla ja kanteleella. Ja Auliksen haitari soi taustalla iloisesti lähes koko tapahtuman ajan.
Musiikkiesitysten lisäksi avajaisvieraille oli monenlaista ohjelmaa. Venla veti puistotemppuradan pienille vieraille, joita olikin iso joukko. Ismo taas johdatteli isompia poluilla kertoen Niinipuiston kasveista. Ja Satu veti niinikumpulaisen porrasjumpan paikallisissa 17-askelman kuntoportaissa. Avajaisvieraat saivat tunnistaa omia puistokokemuksiaan Puistobingon kanssa. Lasten bingokokemuksista yksi parhaista oli portaissa hyppiminen.
Välillä tietysti päästiin nauttimaan makkara- ja lettubaarien antimista sekä virkistävästä kahvista. Muurinpohjaletuthan ovat niinikumpulainen herkku.
Niinipuiston rakentamista on rahoitettu runsaalla yksityisrahoituksella ja Leader-hankerahoituksella. Tärkeimmistä puiston rakennusvaiheista alueelle on pystytetty opastaulut. Avajaiskutsun olivat saaneet myös yhteistyötahot ja paikalle oli sunnuntainakin päässyt osa kutsutuista nauttimaan kunnon kyläjuhlasta.
Eikä se rakentaminen taida tähän loppua, ajatukset tähyilevät jo korkealle ja kauas. Näkötorni kylän korkeimmalla laella on pitkään toivottu haave.
Teksti: Eeva Ruutiainen Kuvat: Kari Havukainen, Pertti Ikonen
by 
